Runebergin%20kukka%20.jpg
 
Aamu näyttää harmaalta. Aurinko saattaa kuitenkin vielä ilmestyä ikkunoiden taakse kurkistelemaan. Ei ole tapahtunut tekemisiin, eikä harrastuksiinkaan kyllästymistä, mutta aiemmin leivotut tortut ovat syöty makoisiin suihin, eikä tänään ehdi leipoa millään lisää. Se oli kyllä ajatuksissa hyvinkin vahvasti, kukkapeltikin odottaa pöydällä. Mutta se joutuu kuitenkin omalle paikalleen toisen samanlaisen viereen. Sen toisen hiiri on laittanut tarjolle "Hyvä kiertämään" osioon. - Päivään tuli toisenlaistä säpinää rakennuksen perushuoltokorjausten tiimoilta.
 

Runeberg-palkinto vuonna 2015 joka on suuruudeltaan 10 000 euroa, on juuri myönnetty Joni Skiftesvikille, 67, omaelämäkerrallisesta romaanista Valkoinen Toyota vei vaimoni (WSOY).  - "Harvassa ovat ne kirjailijat, joiden tekstin maun tuntee, muistaa ja tunnistaa, kun sitä on kerran päässyt maistamaan", palkintoperusteluissa todetaan. "Tästä syystä Skiftesvik on kertojana ohittamaton."

nami-hiiri  Sveitsi


05.02.2012 nami-hiiri kirjoitti näin:
Suomessa kansallisrunoilija Runebergin nimikkotortut ilmestyvät kauppoihin jo tammikuun puolella. Porvoossa runebergintorttu näkyy ja maistuu jatkuvalla syötöllä. Pienissä vanhankaupungin myymälöissä myytäviä matkamuistoja on varustettu Kansallisrunoilijamme kuvalla tai koristeltu runebergintorttuaiheilla. Porvoossa saa nauttia tätä mehevää torttua vuoden jokaisena päivänä.
 
Hiirenkolossa on paistettu Runebergille kukkatorttuja. – Olisikohan muuttopuuhat muuttuneet, jos nami-hiiri olisi aikoinaan tiennyt, ettei keskellä Eurooppaa saa fariinisokeria, ei kunnon siirappia tai edes tavallisia korppujauhoja? Jälkimmäistä voisi helposti tehdä itsekin, mutta kun mitään ei jää koskaan korppujauhotettavaksi. Hiiri rakastaa korppuja ja siks'toiseksi hiirenkolon pullat ja sämpylät ovat niin kovin pieniä. Joku hassu murunen saattaa löytää itsensä lattialta ja oikotien suoraan imuriin. Suolalla ja extra hiivalla höystettyä korppujauhoa paneeraukseen olisi kyllä tarjolla montaa sorttia. Makeassa leivonnassa hämmästellään koko suomalaista ajatusta.
 
Runebergin%20kukka%202%20.jpg
 
Hiiri paistoi torttuja tällä kertaa tutulla kukkapellillään, sekä vaihteeksi 'Dan Sukkerin' reseptillä.  Reseptin korppujauhot hiiri korvasi lisäämällä mantelirouhetta ja tummia jauhoa. 
 
Runebergin%20kukka%203%20.jpg
 
Mahdollisesti, ei kuitenkaan ihan varmasti joku torttu uppoaa hiireen ennen klo 12, niin punssia ei taikina sisältänyt, kuten Runebergin aamiaistorttu aikoinaan.
 

Taikina

150 g voita 
1 dl taloussokeria
1/2 dl tummaa muscovadosokeria
2 kananmunaa
50 g mantelirouhetta
3 dl vehnäjauhoja tai ruis-vehnäjauhoista seos
1 1/2 dl piparkakkuja murustettuna
2 tl leivinjauhetta
1/2 dl tummaa siirappia
100 g omenasosetta 
1 dl maitoa
1-2 tippaa karvasmanteliaromia tai manteliaromia
Pinnalle
n. 150 g vadelmamarmeladia tai paseerattua hilloa
n. 200 g tomusokeria tai mansikanmakuista tomusokeria + tilkka vettä

Tee näin:

Vaahdota rasva ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet sekä siirappi, omenasose ja maito. Mausta varovasti annostellen, pakkauksen ohjeen mukaan karvasmanteli- tai manteliaromilla ja sekoita taikina tasaiseksi. Jaa taikina paperisiin leivosvuokiin tai ’pikariformuihin'  ja paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Pursota koristeeksi nokare vadelmamarmeladia kunkin tortun pinnalle. Sekoita tomusokerin joukkoon vettä hyvin vähän kerrallaan, kunnes seos on paksua. Pursota tomusokeriseosta hillon ympärille.

Hiiri kyllä vilkaisi totutusti taas Kaarina Roinisen hyvää opasta, mutta käytti kuitenkin lyhyenpää reseptiä – mutta jäi miettimään, miksi hän oli maininnut koristeeksi 'tomusokeria maidolla' eikä vedellä? Tottahan hiiri kokeili yhteen kukkaan sitäkin, mutta tulos ei ollut yhtä kaunis ja valkoinen, kuin vettä käyttäen.
 
Kirjallisuuden Runeberg-palkinnon 2012 saaja julkistetaan puoliltapäivin Porvoossa. Palkintoa tavoittelee kahdeksan kirjailijaa. - Ja näin siinä kilvassa kävi: palkinnon on saanut Katja Kettu romaanista "Kätilö". Se kuvaa suomalaisen kätilön ja saksalaisen natsiupseerin suhdetta Lapin sodan alla ja sen aikana. Erityistä kiitosta saa teoksen kieli:
"Lauseen rytmiikka etenee kuin nuori ylioppilas kedolla vanhoissa kotimaisissa elokuvissa. Erilaisten sanojen moninaisuus ei tukehduta, vaan antaa lisää happea. Lauseet ovat meheviä, maanmakuisia, lihaisia." 
 
Illalla (5. helmik uuta 2012) sopii sitten jännätä, kuka on uusi Tasavallan presidentti!
 
nami-hiiri