Kun vuoden kierto jaetaan kahdeksaan osaan,  kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväli osuu toukokuun alkuun. Germaaniset kansat viettivät kevään alkamisen juhlaa huhtikuun lopulla. Germaanien juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen. Tapa jatkuu nykypäivän Ruotsissa lähinnä Sveanmaalla. 

Irlannissa Vappu on saanut nimensä 700-luvulla eläneen beijerilaisen abbedissa Valburgin mukaan. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien – myös Suomessa. Toukokuun ensimmäinen on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Työläisten kansainvälinen juhlapäivä (ransk. 'Fête du Travail') sai alkunsa Yhdysvalloista. Toukokuun ensimmäinen oli Yhdysvalloissa ollut vanhastaan moving-day, päivä, jolloin työsopimukset oli uusittu ja työpaikkaa vaihdettu.  Toukokuun ensimmäinen 1886 järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin kahdeksantuntista työpäiviä.

Huhtikuun viimeisenä päivänä ylioppilaat pesevät Helsingin Kauppatorin 'Havis Amandan’ perinteisesti ja lakittavat tai kukittavat kukkaseppeleellä. Art nouveau –henkinen Ville Vallgrenin, vuonna 1906 Pariisissa muovailema pronssipatsas on hyvin herkkä suuresta 5 metrin koostaan huolimatta. Suihkulähteen merileijonineen on merinymfin seuraksi suunnitellut Eliel Saarinen. 

Alkujaan 'Merenneito' nimisenä patsas symboloi merestä nousevaa Helsinkiä.

Vapun aatto on täynnä meteliä, värikkäitä ilmapalloja ja serpentiinejä, sekä iloista melskettä, josta usein kyllä seuraa 'armoton' aamu.  Sitä kuitenkin keräännytään juhlistamaan, kuka enemmän, kuka vähemmän kalpeana ja hiljaa, Helsingissä Tähtitorninmäelle tai jollekin muulle kukkulalle, kuten Mäntymäelle. Tämä Vapunpäivän aamun tapahtuma alkaa juhlallisesti nostamalla liehuva Suomen lippu salkoon, keväisellä laululla, ylioppilaat runoilevat myös keväälle ja ylistävät sitä puhein, kohottaen simaa tai kuplivaa kohti taivasta ja kaiken päätteeksi nauttivat silli-aamiaisen ruohikolle katettujen pitkien pöytien äärellä. Voisi sanoa, että aaurinkoisena aamuna koko tuossa hetkessä on todella kevään riemua, vaikka aurinkolasien takana punertaa silmät valvotun yön jälkeen.
 
Monessa perheessä on muodostunut myös traditioksi Vappulounas. Suosituimpiin ravintolakohteisiin on pöydät varattu isommille seurueille jo hyvissä ajoin. Jos sää suosii, niin monet istahtavat Kaivopuiston tai Esplanadin nurmikoille eväskoreja nauttimaan. Vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa.....
 
   
 
tippaleivät, rosetit, munkit, sekä nakit ja perunasalaatti. Vappuna voidaan käydä vieraisilla, tehdä kävelyretki kaupungille tai aloittaa mökkikausi. Vappu on Sveitsissä , kuten useimmissa Euroopan maissa yleinen vapaapäivä.
 

Sima on tärkeimpiä suomalaisen 'Vapun' tunnusmerkkejä. Simaa nautitaan koko perheen juhlajuomana. Iltapäivälehdet valistivat aamulla, että vielä ehtii valmistua!

Sima ilman hunajaa:

2 sitruunaa

4 l vettä

4 dl fariinisokeria

4 dl taloussokeria

vajaa 1/2 tl leivontahiivaa

rusinoita  

Suomalaisen siman valmistaminen on helppoa ja suosittua kotioloissa, mutta sitä valmistetaan jonkin verran myös panimoissa kaupoissa myytäväksi.

Nykyisenlaista makeaa simaa alettiin valmistaa Suomessa jo 1700-luvulla. Se oli aluksi lähinnä kartanoiden väen juoma sokerin ja hunajan kalleuden vuoksi. Siman raaka-aineiden tultua tavallisen kansan kukkarolle sopiviksi alettiin juoma yhdistää Vappuun, toukokuiseen työväenjuhlaan. Meidän tuntema sima on perinteistä skandinaavista simaa makeampaa ja se sisältää vain vähän alkoholia, keskimäärin noin yhden tilavuusprosentin. Suomalainenkin sima on todennäköisesti sisältänyt alun perin hunajaa, josta tulee myös sen nimi. 'Sima' on synonyymi medelle, joka tarkoittaa hunajaa. Nykyisin tärkeimmät maun antajat ovat kuitenkin fariinisokeri ja sitruuna.  

Kun perinteisen skandinaavisen ja walesiläisen siman annetaan käydä useita kuukausia, on suomalainen sima valmista noin kolmessa päivässä, ja parhaimmillaan viikon kuluttua jääkaapissa säilytettynä. Hyvin alhaisen alkoholipitoisuuden vuoksi se sopii kohtuullisesti nautittuna myös lapsille

Simaa juodaan jonkin verran Ranskassa, Irlannissa, Puolassa, Unkarissa, Saksassa ja Austraaliassa. 

Antiikin Kreetalla käytettiin siman tapaista alkoholipitoista hunajajuomaa jo kauan ennen viinin keksimistä. Siitä on syntynyt kreikan kielen humaltumista tarkoittava sana, joka kirjaimellisesti merkitsee'hunajapäihtymistä'.

Viikinkiajan Skandinaviassa sima oli merkittävässä asemassa, ja sillä oli osansa myös jumaltarustossa. Lagendan mukaan se oli viisasten juoma, jota taistelun ja viisauden jumala Odin sai viruessaan 'Maailmanpuussa'.  

Sima pysyi Pohjois-Euroopassa suosituimpana alkoholijuomana, kunnes viinin maahantuonti hiljakseen syrjäytti sen.

nami-hiiri