Kun hiirenkolossa leivotaan sämpylöitä se tehdään lauantaisin, mutta vain silloin , kun ilmaantuu tarvetta, eikä pakkanan pullota leipomuksista. Edelliseen postaukseen ilmestynyt Anniinan kommentti laittoi nami-hiiren kynän sauhuamaan! Koska en voinut tarkemmin kysellä, mitä tai minkälaista sämpylää hän tarkoitti, niin nämä seikat tulivat mieleen - ja lähinnä saksan kielisen Sveitsin vinkkelistä. Italia ja Ranska antavat toisenlaisia virikkeitä naapurilleen.

Spelttivehnää on viljelty jo hyvin kauan  Etelä- Saksassa, Sveitsissä ja Belgiassa. Suomessa sen viljely aloitettiin uudelleen 1990-luvulla. Siinä on runsaasti kuitua ja nykyvehnään verrattuna paljon proteiinia. En tiedä vaikuttaako tämä niinkään siihen, että keskieurooppalainen leipä ja sämpylä ovat rapeita pinnastaan. Joissain resepteissä nousseen sämpylän pinta harjataan vedellä ja sirotellaan jauhot pintaan ennen paistoa. Enemmän nami-hiiri on kyllä mieltynyt tapaan voidella pinta kanamunan valkuaisella.

Reseptit sinällään ovat hyvinkin yksinkertaisia. Jauhojen valinnan suhteen toimii leipojan mieltymykset:

Keski-Euroopan tavallinen sämpylä   10 kpl

1. vaihe

500 g (speltti)jauhoja 

20 g hiivaa murennettuna

0,5 dl kädenlämpöistä maitoa

- nämä sekoitetaan kulhossa ja annetaan seistä noin 20 min.

2. vaihe

- lisätään

½ rkl suolaa

2 dl maitoa

ja mahdolliset vihannes-,pähkinä- tai hedelmärouheet mitä haluaa maun lisäämiseksi käyttää

- vaivaa taikina hyvin jauhotetulla leivinlaudalla, muotoile pyöreät tai pitkulaiset sämpylät. Huom! Mikäli käytät spelttijauhoja jätä  taikina hivenen löysemmäksi hyvän paistokypsymisen vuoksi

- annetaan nousta leivinpaperilla päällystetyllä pellillä liinan alla 20-30 min.

- harjataan vedellä ja sirotellaan jauhoja pintaan.

- paistetaan esilämmitetyssä uunissa 200°C, keskitaso, noin 20 min.

Hyvin usein aamiaissämpylän taikinaan lisätään kakkosvaiheessa pähkinämuruja, rusinoita, karpaloita tai porkkanamuruja,  jopa suklaata murusina ns. välipalasämpylään.

Hyvin tavallista on sekin, että taikinasaksilla leikataan kuviota ja koristellaan unikon- tai seesaminsiemenillä.

Eikä sekään ole harvinaista, että sämpylä on voideltu maidolla. Tulos on pullanpehmeä, olematta pulla!

Viikonloppuisin paistetaan pyöreistä sämpylöistä usein kranssi tai ikäänkuin ’kukka’ keskustalla  ja pitkulaisista toisissaan kiinni oleva ’rivisämpylä’ muodostelma, josta sitten kukin lohkoo omansa.

nami-hiiri