Vanhan ranskalaisen postikortin kopio, jossa on ruusuinen poisson d'avril eli aprillikala. Normaalisti paperista tehtyyn kalaan on kirjoitettu jotain, esimerkiksi 'lyö minua' ja se kiinnitetään salaa kaverin selkään.

 

Aprilliperinne on alkanut Ranskassa almanakkasotkuista, kun siellä siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin. Mutta sen leviämisestä muualle Eurooppaan ei ole tarkkaa käsitystä. Uuteen kalenteriin siirtyminen ei selitä sen tuloa ainakaan Englantiin, sillä aprillipäivä eli April Fool's Day oli jo vakiintunut ennen vuotta 1752, jolloin siellä omaksuttiin uusi ajanlasku.

 

Tämä keväinen hassutteluperinne tunnetaan ympäri maailmaa ja sen perinne tuntuu juontuvan 1500-lukua selvästi vanhempaan aikaan. Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha. Molempiin kuuluu yleinen hilpeys ja sosiaalisen koodin keventyminen. Tämän perusteella on luultavaa, että hullutteluperinteen alku ei ole ajanlaskun muutoksissa 1500- ja 1700-luvuilla, vaan ne antoivat vain hyviä tekosyitä ilmaista kevään tulemiseen liittyvää ikiaikaista hulluttelumieltä. 

 

Ulkona oli yöllä satanut lunta, joskaan ei mitään kinosmuodostumaa ollut havaittavissa.  Illan vesisade oli vain muuttanut mieltään ja koostumustaan yön pikku-tunteina. Iltaisin tähtiä näyttävä kattoikkuna oli aamulla räntälumen peittämä. 'Aprillipilaa' muistan ajatelleeni astellessani keittiötä kohden. Sieltä nähtävät aamuisin auringossa kylpevät viinitarhat 'kertoisivat' totuuden. Mutta ei löytynyt aurinkoa, vain rännän peittämät rinteet. Naapuritalon pihalla keltaiset pääsiäisliljat  (Osterglocke) ravistelivat nekin lunta kelloistaan. Lumi ei ollut unen tuote. Sen täytyi olla jokavuotista luonnon aprillia, heti näin  Aprillikuun ensimmäisenä päivänä!