Aamu oli tyyni. Päivästä tuli aurinkoisen kesäinen, sekä kuurottain sateinen ja hiostava.  
 
Pullaa ei tehnyt mieli leipoa, vaikka pullahammasta kolotti ihan hirmuisesti. Se alkoi aamulla, kun nami-hiiri lueskeli saamiaan kommentteja.
 
Aikoinaan se oli välipala koulun jälkeen, sunnuntaisin makea jälkiruoka. Se oli ’Pullamössö’, joka on herkun arkikielen ilmaisu, tarkoittaen kahvin ja/tai maidon sekaan pienennettyä tavallista pitkopullaa. - Valmistus on tosi helppo.
Pullasiivuja pienitään isoon kahvikuppiin tai mukiin, lisätään sokeria ja kaadetaan kuuma kahvia päälle, sekä maitoa. Nestettä tähän herkkuun tulee laittaa kaikkiaan vain sen verran, että pullapalat peittyvät juuri ja juuri. Sekoitetaan varovasti tasaiseksi.  – Alle kouluikäisten ’pullamössöstä eli pullahutusta’ otettiin siivuista reunat aina pois., eikä tietenkään laitettu kahvia joukkoon. - Olen kokeillut kaakaoon, mutta se ei maistu 'lapsuuden' pullamössöltä. 
 
Nami-hiiren lähialueillakin vanhemmat ihmiset muistavat myös lapsuudestaan 'Pullamössön' oikein hyvin! kansainvälinen herkku !
 
 
Oi, ja se maku! Se on säilynyt, vaikka pulla, kahvi, maito ja kuppikin ovat ihan erilaiset, kuin lapsuudenkodissa. Osa makua saattaa olla 'muistikuvista' tallennettua.
 

MUTTA sanaa 'pullamössösukupolvi'se n sijaan on 1980-luvulta lähtien käytetty kuvaamaan nykynuorisoa! Se tarkoittaa sellaista nuorta sukupolvea, joka on saanut elämässään kaiken helposti eteensä ilman suurempia ponnisteluja verrattuna aikaisempiin sukupolviin.
nami-hiiri