Kyllästymiseen asti blogeja seuraaville on ainakin nami-hiiri tehnyt pikku-muotillaan kukkia. Hiirenkolossa niistä kuitenkin nautitaan,  eri väreissä leipomuksissa!

Nami-hiiren ensimmäinen piirros pienenä oli kertomusten mukaan hyvin 'tyylitelty' kissa, jonka syntymistä auttoi Äidin samalla kertoma pieni tarina. Kissaa lorun kera, eikä ilman ole nami-hiiri aikoihin piirustanut. 

Sokerimassan pieni valkoinen pala, joskin hieman kukka-askarteluista aiemmin vihertäväksi 'värittyneenä' litistyi minigrippussin avulla, kuten aina. Kuivuudesta johtuen reunasta tuli tavallista rösöisempi, jopa 'taiteellinen', jonka tasottamista tai leikkaamista ei hiiri edes miettinyt.

Tomuväriä oli vain 'omena' ja 'eucalyptus'. Lasten myrkyttömät väritkin olivat saaneet paremman kodin ja ahkerammat käyttäjät. Hiiri käytti tylppäpäistä lyijykynää ensikokeiluunsa, kun ei muutakaan keksinyt. Koristehan ei tulisi kakkuun, eikä muutenkaan syötäväksi. Sokerimassaan ei arvatenkaan ole tarkoitus piirrellä lyijykynillä, ja siksi se oli hieman hankala operaatio. Marsipaanihiiri, sekä huovutettu hiiri tunnistivat yksimielisesti kuvan. Mutta kinastelivat siitä oliko 'Charmmy Kittyn' ilme pelokas vai hämmästynyt!? Nami-hiiri hiipi hiljaa lukemaan päivän lehtiä.

nami-hiiri