Pupuja ja suklaamunia on vilissyt silmissä viime ajat, sekä kotona, että kaupoissa kulkiessani. Pitkään mietin, josko tekisin pupu- vai lammaskakun. Tein taas ne molemmat, koska en muistanut puolitella taikinaa, vaan tein tavallisen sitruunakakku-ohjeen koko satsin. Eilen olin suunnitellut kaiken valmiiksi, koska marketin mansikoita ei tällä kertaa voinut vastustaa. Muoto ja väri olivat kohdallaan. Maistiaiskupua nostettuani, kävi selville, että makukin oli tarpeeksi mansikkainen. Pupun muistin nyt paistaa erikseen matalien venekokeilujen seurana. Olivat kaikki silikonisissa vuuissa. Pupu on jäähtymässä ja odottelee koristeluaan. Aion viedä sen myöhemmin naapuriin.

Lammas on paistunut aiemmin jo monasti mainitussa ja kehutussa vuuassa ja paistunut oikein tasaisesti. Ensin kyllä ajattelin leikata erilleen pohjan ja täyttää sitten mansikoilla ja kanelisella kermalla, mutta päädyin pitämään lampaan yhtenä kappaleena ja koristelin vadin hieman 'kakkumaiseen' tyyliin.

Enää ei ole vuosiin mansikat olleet vain kesän oma juttu, vaan ihan ympärivuotinen 'kesäinen' herkku. Useimmiten talvella ja ennen kesää saatavilla olevat mansikat  ovat kovia ja  'punastelevat' häpeissään vain mauttomuuttaan. Pääsiäiseen mansikka soveltuu muodollaan hyvää mielikuvitusta käyttäen, vaikkei väri ole keltainen, eikä edes ruohon vihreä, paitsi sen kanta. Korianteri sai markkeerata mansikan lehtiä! Mansikkaleikkurikin sai kaipaamaansa puuhastelua.

Olin tehnyt kanelilla maustettua kermavaahtoa reippaasti ja etsinyt ison tyllan rasiasta, sekä täyttänyt kermalla jo Städterin ison pussinkin valmiiksi. Muutin kuitenkin mieleni ja teinkin vain pieniä kukkia kätevällä 'taikapursottimellani'. Ehkä laitan jotain isompaa koristetta naapurille ajateltuun lautaseen pupu-kakun kaveriksi. Se visio on vielä avoin!