"Tuhannen ja yhden yön valtakuntaa“  saamme kiittää  markettien makeisosion houkutuksista. Siellä 800-luvun arabiapteekkarit keittelivät siirappeja, hyytelöitä, kumimakeisia ja pastilleja. Vuosien saatossa makeiset löysivät tiensä eurooppalaisten suihin, mutta ei hillitsemään makeannälkää, vaan 'hallitsemaan’ ja edistämään terveyttä.  -  Mauri Kunnaksen lastenkirjassa"Koiramäen lapset kaupungissa" vuodelta 1982, Juho on tuonut maalaisserkkunsa, Koiramäen Killen ja Elsan, ihmettelemään kaupungin apteekkia. Asiaakin on, sillä vaarilla kolottaa hammasta. Siihen auttaa apteekin 'juotikas’. 'Rintasokeria' lapset saavat ostaa vaivanpalkakseen. Tuo rinta- tai oikeammin kandisokeri on Euroopan vanhin makeinen. Sitä on ollut saatavilla, kuten sokeriakin jo 900-luvulta lähtien. *) 

Mutta missä on aidon makeannälän sammuttamisen nautinto, kun se sammutetaan keinotekoisesti suihkauksella? Nami-hiiri ei niin perusta makeisista. Suklaa on paremmin se hiiren makea 'juttu’ ! Sitä uppoaa eri muodoissaan. Poikkeuksen tekee vain suklaapölyä suuhun suihkauttava 'Le Whif', postaus on viime kesältä.  Nami-hiiri on kertonut antavansa uusille asioille, samoin uusille makeuksille keittiön puolellakin tilaisuuden yltää suosikkien joukkoon. ’Hello Kitty’  -kahvitölkki ei yltänyt viime viikolla ’listan hitiksi’. Tänään sitä temppua ei tehnyt myöskään ’Hello Kitty’ Candy spray duo!
 
- makeutusaineella makeutettu nestemäinen makeinen
- vettä, sitruunahappoa E330, happamuudensäätöä E331, aromi, säilöntään E202, makeutusaine E955.
- pieni suihke sisältää 12 ml mansikkaista makua
 
100 g  sisältäisi: energiaa 24 kcal, hiilihydraattia 5,7 g, sokeria 0 g, proteiinia 0 g, rasvaa ja -happoja 0 g, kuituja 0 g ja natriumia 0,2 g.
 
Arvostelua hiirenkolossa:  
- suloinen HK painettu vain käärepaperiin (?)
- sitruunan tapainen maku korostuu ja mm. mansikan aistii heikosti
- ei suositella suihkutettavaksi alle 3v. suuhun, mutta hiiri ei antaisi näitä edes koululaisille
+ positiivistä olisi vain se, että ei tahmaa sormia kesä kuumallakaan
- naminälkää tämä tuote ei kyllä poista
+ edukas kokeilu, vain 1€
- noin 10 cm korkea 'duo' on käytännössä pari, joita ei voi kotelostaan erottaa (?)
 
 
'Hello Kitty' on niin suloinen, niin ihana, että ainakin nami-hiiri 'antaa anteeksi' hullutukset ja kummajaiset, joita tuotemerkki on vetänyt puoleensa magneetin tavoin. Eihän niitä kaikkia tarvitse ostella, kokeilla vain.
 
nami-hiiri

*) Rintasokeri on ohrakeitteellä terästetty kandisokeri, josta rohdon parantavat ominaisuudet ovat peräisin. Sillä lääkittiin ennen lasten yskää. Vaikka ohra sittemmin putosi reseptistä pois, jäi nimi yleiseen käyttöön. Nimitys siirtyi ihan  tavalliselle kandisokerille, joka oikeasti on ylikylläisestä sokeriliuoksesta haihduttamalla kiteytettyjä kiderypäleitä. Niitä sai myös Suomen apteekeista 1960-luvulle asti. Ainakin muutama vuosi sitten rintasokeria sai edelleen ostaa Turun apteekkimuseosta. 

Entisajan apteekista löytyi siis 'lääkettä’ myös makeannälkään. Mutta monelle lääkkeelle kävi kuten rintasokerille, niistä tuli pelkkiä makeisia. Suklaata ja toffeeta lukuun ottamatta kaikki nykyiset karkit voi jäljittää apteekkiin, kiteyttää maailman ensimmäiseksi karkkihistorioitsijaksi itseään nimittävä Tim Richardson kirjassaan "Sweets - A History of Temptation".
 
Yksinkertaista ja kukkauutteilla maustettua kandisokeria seurasivat sokeriin säilötyt kasvikunnan tuotteet: sokeroidut siemenet ja pähkinät, kandeeratut hedelmät, kukat ja sukaatit eli sokeroidut sitrushedelmän kuoret, sekä erilaiset kosteammat hedelmäsäilykkeet. Keskiajalla nämä kaikki olivat apteekkitavaraa yhtä hyvin kuin arabialaisten reseptikirjojen lääkesiirapit, -hyytelöt, -pastillit ja -pillerit.
 
Meille tutut karkit syntyivät 800-luvun arabiapteekkarien laboratorioissa. Sieltä ovat lähtöisin erilaiset imeskeltävät sokerimakeiset, karkkitangot, rakeet, pastillit ja kimmoisat kumikarkit, mutta myös hedelmä-säilykkeet, siirapit ja hyytelöt.
 
Myös marsipaani, mantelinugaa ja tahmea karamelli ovat kotoisin "Tuhannen ja yhden yön valtakunnasta". Karamellia keitettiin haareminaisille, mutta ei naposteltavaksi vaan karvanpoistoon.
 
Keskiajalla sokeria pidettiin terveysruokana. Sen uskottiin lämmittävän vatsaa ja parantavan ruoansulatusta. Lääkkeissä sen ajateltiin tehostavan varsinaisten lääkeaineiden vaikutusta. Sokeri myös lisäsi rohdosten säilyvyyttä ja peitti karvasta makua, kuten aiemmin hunaja. Sokeri oli kuitenkin kätevämpää käytössä; siitä sai esimerkiksi pillerille kuoren ja arabikumia lisäämällä imeskeltävän, kurkkua parantavan (kara)mellin.
 
Sokeri oli niin tavallinen lääkkeiden ainesosa, että kun sokeriruoko 1700-luvulla sai kasvitieteellisen nimensä 'Saccharum officinarum', lääkekäyttö ilmeni siinäkin. 'Officina' nimittäin tarkoittaa apteekin takahuonetta, jossa apteekkari lääkkeensä valmisti.
- kirjoista ja netistä koottua tietoa -