Nyt viikonloppuna on Kansainvälinen konseptitapahtuma Salon du Chocolat Zürichissä. Pariisista kaikki on alkanut jo 18 vuotta sitten. Konsepti on matkannut lukuisia kertoja muun muassa Limassa, Cannesissa, Brysselissä, Lontoossa, Soulissa... Zürichin makea tapahtuma ei yllä vielä muiden isojen kaupunkien tasolle suuruudessaan. Ainoastaan yksi kerros Messuhallin viidestä oli käytössä. Hyvä niin, sillä kuluttajien kannalta ehdottomasti paremmin hallittavissa väljine käytävineen ilman tönimistä ja tyrkkimistä. Muutaman vuoden saa aikaa mukautua kasvuun. Muutamat kansainvälisesti tunnetut merkkituotteet olivat kuitenkin jo mukana ja tietenkin Sveitsin omat tasokkaat kondiittorit/valmistajat, sekä maahantuojat. Näytteilleasettajia olivat mm. Sveitsin Aeschbach, Beschle Chocolatier Suisse, Confiserie Speck, Confiserie  Baumann ja Confiserie Sprüngli, sekä Scherrer, Läderach, Voland, Honold, Suteria, Martin, Merz, Say Chocolate...Italiasta Camille Bloch, Itävallasta Hot Xocolat,  Ranskasta Maisson Boissier, Charms,  Saharu Aoki, Saksasta Manouga,  Hollannista Original Beans, Unkarista ChocoMe jne. eli ilmassa leijui selvä kansainvälisyys. Varsinaisesti ihan uutta-uutta ei ollut esillä, mutta maku, ulkoasu ja pakkaus olivat selvästikin olleet trendien ja kehittelyn kohteena. 

Taidokkaita kilpailutöitä oli ilo katsella ja ihastella - mihin kaikkeen suklaa taipuukaan ! Pääsiäinen oli luonnollisesti läsnä. Samoin kevään ja kesän sokerinen ja suklaisen makea muoti. Ihanat sokerimassasta tehdyt ruusubikinit, suklaamekot.....Ja koska kesää kohden matkataan, niin haitarimusiikki on aika luonnollista muullakin, kuin Suomessa.

Villarsin taitava Lauret Robatel teki hiirelle oman suklaalevyn! Vertauskuvallisesti käsi sauhusi kirjoittaessa kaunista kaunoa. Pienissä kupeissa oli eriväristä suklaata sulatettuna, joista hän valikoi tarkoitukseen sopivan. Hän teki kirjoitukset ja koristelun pienellä suklaalla täytetyllä pergamiini tuutilla, kuin hiiri kynällään!

Nami-hiiri hyödynsi tapahtumat ostaen muutamat lahjat lähipäivien merkkipäiviin. Hauskat eri valmistajien puput houkuttivat, mutta itselleen nami-hiiri ei pääsiäispupuja ostanut. Sinivihreät puolipallot houkuttelivat enemmän viimeisen päälle suunnitellussa rasiassaan. Näitä erimakuisia korkeakiiltoisia makupaloja on ollut lähikaupungin Thomas Müller -kondiittorissa jo pitempään. Hiiri kiinnitti huomion rasian sanaan ’absintti’. Se on se Sveitsin länsiosan kummajainen, maustettu alkoholi, joka historiassaan on ollut sallittu ja kielletty vuoronperään. Tällä hetkellä salittujen alkoholien listalla.

Hieman kirjatietoa Absintista :

Se on väkevä alkoholijuoma, jota valmistetaan rypäle- tai viljaperäisestä alkoholista ja tietyistä yrteistä, joista tärkeimmät ovat  anis ja Firenzen fenkoli, sekä koiruoho (Artemisia absinthium). Tislatun juoman alkoholipitoisuus on tosi korkea. Absintti keksittiin Couvet'issa Sveitsissä, lähellä Ranskan rajaa. Tarinan mukaan keksijä oli 1800-luvulla ranskalainen tohtori Pierre Ordinaire. Absintti on yleensä väriltään vaaleanvihertävää, josta se on saanut lempinimensä "vihreä keiju". Pieni erikoisuus on vielä siinä, että Absinttiin tarvitaan oma tasapohjainen reiällinen lusikka ! Antiikkiliikkeissä näkee toisinaan kauniita erikoislaseja ja koristeltuja vanhoja lusikoita.

Absinttia ei yleensä juoda raakana, vaan se nautitaan erityisen rituaalin mukaan. Perinteisesti absintti laimennetaan erityisen absinttilusikan päälle asetetun sokeripalan läpi hitaasti kaadetulla tai tiputellulla jäävedellä, kunnes se on laimennettu noin suhteeseen 5:1. Laimentamisen aikana veteen liukenemattomat ainesosat erkanevat liuoksesta ja samentavat juoman maitomaiseksi. Sokerin käyttö on luonnollisesti makuasia, mutta hidas laimentaminen ja hyvin kylmä vesi ovat oleellisia.

nami-hiiri