Kun paistaa kokosmakroneja, kookospähkinän tuoksu leijuu ilmassa ja odottavan aika on pitkä kahvikuppi kädessä, paitsi niille, jotka eivät pidä kookoksesta, ei tuoksusta, eikä sen mausta. Ei hiirikään ennen pitänyt, mutta syötyään kerran Bounty -patukan pikkunälkäänsä matkalla jostain jonnekin, maku miellytti. No ehkä siihen vaikutti se ’nälkä’. – Odotus ei kuitenkaan oikeasti ole ohi, kun kultaiset kaunokaiset vedetään uunista ulos. Kahvi on syytä juoda ilman makronia ja antaa niiden jäähtyä rauhassa. Parasta olisi odottaa seuraavaan aamuun, jotta kakkunen saavuttaisi sille tyypillisen sitkeyden. - Ehkä juuri tästä syystä hiiri paistaa niitä yöllä ja menee sitten nukkumaan.
Saksalainen kookosmakronen on perinteinen, yksinkertainen ja maukas usein pienikokoinen kakkunen, matala tai korotettu ! Ehkä hieman täyttäväkin, kuten saksalaiset leipomukset yleensä. Se on rapea päältä, sisältä melko valkoinen, sekä aavistuksen sitkeä, mutta se sulaa suussa.
Vaikka se on alkujaan ollut joululeivonnainen, niin se on jo vuosikymmeniä kuulunut arjen herkkuihin ja kahvihetkiin. Alkuperältään se on, kuten niin moni muukin leipomus, vaatimaton ja koruton. Uunissa oleilu antaa tarvittavaa eloa pintaan. Nykyään sitä tapaa myös ohuin suklaaraidoin koristeltuna. Vohvelikukin se on toisinaan juhla-asuisena, mutta vain hiirenkolossa.
Saksalaiseen perinteeseen kuuluu laittaa ohut vohvelipaperi uunipellille ja pursottaa kookos-valkuainen sen päälle ja vielä niin, että vohvelin reuna jää hieman näkyviin. Uunissa on tämänkin leipomuksen taipumus hiukan levitä! Suomalainen Saga –sarjan leivinpaperi on laatua, josta aikoinaan ei tiedetty ja arkileipureiden käsi on niin varma ja vakaa, ettei senkään vuoksi tarvitse hankkia leipomukselle vohvelialustaa. Mutta sunnuntaileipuri kokeilee - ja on niille vohveleille muutakin käyttöä leivonnassa, joita on valmistettu Saksassa vuodesta 1864 lähtien. Niistä lisää joku toinen kerta.
Reseptejä kookosmakroneille, joita myös kutsutaan nimellä ’German Coconut Macaroons’ löytyy useita, paikkakunnista ja leipojan ikärakenteesta johtuen. Jos kookoksen korvaa hasselpähkinäjauheella, niin ulkonäkö muuttuu lähinnä pikkuleiväksi, jossa on hasselpähkinä keskellä.
Hiiri on käyttänyt seuraavaa saksalaisesta lehdestä 10 vuotta sitten kopioitua reseptiä ja tehnyt vaihtelevasti isoja tai minikokoisia makroneja - tällä kertaa isoja.
Perinteinen kookosmakronen, 25-40 kpl
4 valkuaista
150 - 200 g ruskeaa sokeria
250 g kookoshiutaleita
leivontavohveleita joko 50 mm tai 70 mm halkaisijaltaan
hyvin puhdistetun sitruunan raastettua kuorta (ei kuuluu perinteiseen reseptiin )
Esilämmitä uuni 150°C
Tee näin:
- Laita kulho vesihauteeseen ja vatkaa valkuaiset puolikovaksi vaahdoksi.
- Lisää sokeria vähitellen ja jatka vatkaamista kunnes massa pysyisi vaikka ylösalaisin olevassa kulhossa.
- Poista kulho vesihauteesta
- Lisää kookoshiutaleita hiljakseen valkuaisvaahtoon varovasti käännellen.
- Lisää joukkoon raastettu sitruunan kuori, jos käytät sitä makua raikastamaan.
- Kääntele lastalla muutamat kerrat.
- Laita leivontakiekot pellille tai leivinpaperi - tai moderni silikonialusta.
- Laita kiekoille/leivinpaperille massaa kahdella lusikalla tai pursota,
- MUTTA jos käytät pellillä vohvelikiekkoja, reunaa tulee jäädä hieman näkyviin – uunissa paistokset leviävät. Saksassa vohvelipaperikiekot ovat perinne ja ’must’ ihan pipareidenkin alla.
- Paista ensin 15 min ja avaa sitten uuninluukkua hieman, laita vaikka lusikka väliin ja anna paistua 20-25 minuuttia lisää koosta riippuen – mutta älä kärvennä niitä. Kookosmakronien tulee olla vaaleita. Paistoksen ’rösöinen’ pinta pitää huolen lempeästä päivettymisestä.
- Nosta pelti uunista ritilän päälle ja anna paistosten jäähtyä rauhassa.
Kakkusia piristää omenanvihreä JellyBelly Beans. Nauti kahvin tai teen kanssa. Soveltuu jälkiruuaksi ohuen marjakastikkeen kanssa.
.....ja ellet ole ihan varma josko pitäisit, niin kokeile edes peinemmällä hiutalemäärällä.
.....ja ellet ole ihan varma josko pitäisit, niin kokeile edes peinemmällä hiutalemäärällä.
”Kuljeskelen keskellä Eurooppaa ja kassissa karkkia ja kookosta vaan....” Katsotaan ja ihmetellään miten makronien käy maaliskuussa Leivontafoorumin maaliskuun haasteessa.
P.S.
Kommentteihin tuli hyvä kysymys !
Hiiri unohti kertoa, että vohveli on syötävää. Ei kyllä maistu juuri miltään. Se estää leipomuksen pohjan ruskistumisen ja helpottaa myös sen siirtelyä paiston jälkeen. Siihen on hiirellä jossain reseptikin, mutta takuuseen en mene tuleeko kotikonstein millin ohutta, kuten valmistuote on.
Saksassa ja myös Hollannissa leivontavohvelit ovat nykyäänkin käytössä ja hämärä mielikuva, että Norjassakin. Sveitsiläinen ei osta ylimääräisiä juttuja, vaan säästää ehkä saksalaisia sisariaan vieläkin enemmän kaikessa missä voi. Täällä leivinpaperitkin käytetään moneen kertaan.
Nami-hiiri jättää vohvelit leipomuksiin ja ne tulee syötyä siinä samalla.
Ennen paistot tapahtuivat pelkällä pellillä ja tähän tuote on kehitelty. Leipomus ei jää peltiin kiinni. On myös muutamia leipomuksia, joihin tarvitaan ohuita vohvelilevyjä, joten niitä on myös isoinakin suorakaiteina.
Hiiri unohti kertoa, että vohveli on syötävää. Ei kyllä maistu juuri miltään. Se estää leipomuksen pohjan ruskistumisen ja helpottaa myös sen siirtelyä paiston jälkeen. Siihen on hiirellä jossain reseptikin, mutta takuuseen en mene tuleeko kotikonstein millin ohutta, kuten valmistuote on.
Saksassa ja myös Hollannissa leivontavohvelit ovat nykyäänkin käytössä ja hämärä mielikuva, että Norjassakin. Sveitsiläinen ei osta ylimääräisiä juttuja, vaan säästää ehkä saksalaisia sisariaan vieläkin enemmän kaikessa missä voi. Täällä leivinpaperitkin käytetään moneen kertaan.
Nami-hiiri jättää vohvelit leipomuksiin ja ne tulee syötyä siinä samalla.
Ennen paistot tapahtuivat pelkällä pellillä ja tähän tuote on kehitelty. Leipomus ei jää peltiin kiinni. On myös muutamia leipomuksia, joihin tarvitaan ohuita vohvelilevyjä, joten niitä on myös isoinakin suorakaiteina.
Palaan aiheeseen !
n-h
n-h
Kommentit