Syksyllä oli nami-hiiren kommenttiosioon kertynyt lähes 2000 kommenttia. Siitä oli otettu luonnollisesti pois kaikki omat vastauskommentit  ihanille lukijoille. Hiiri kuljeskeli tuohon aikaan metsäpolkuja koiraystävän juostessa iloisesti edellä häntäänsä heiluttaen. Toisinaan se pysähtyi, kääntyi  pää kallellaan katsomaan missä hidastelen tai saadakseen ohjeen mihin suuntaan kuljettaisiin polun haarautuessa. – Siinä astellessaan hiiri päätti antaa pienen ’yllärin’, sille joka olisi tuo 2000. kommentoija risuilla tai ruusuilla! 1990....1998...ja niin sitten eräänä päivänä tuli 2000. viesti blogin postaukseen. Se oli oikein kiva viesti, joka oli lisäksi erittäin ihanalta henkilöltä – pojantyttäreltä. Vaikka puhelemme lankoja pitkin usein ja kaikenmoista pikapostia lentelee Sveitsin ja Suomen väliä, ja toisinaan tyttö itsekin, jotta saamme oikein kunnolla halata ja jutella mukavia, niin kommentti oli häneltä ihan ihka ensimmäinen. Sen nami-hiiri luki ainaskin sata kertaa ja tarttui sitten 'luurimeen' ja  kertoi jutun tytölle. Seuraavana aamuna lähti makeiset lentoon! Mutta päätimme yhdessä, että joku sisäpiirin ulkopuolinenkin yllätettäisiin ja  sen ’yllärin’ saisi  kommentoija viestillä numero 2200! Sekin päivä tuli, ja kirjoittaja oli blogista ”KakkuUnelmia”. Kun posti nyt aukeaa lounastaukonsa jälkeen, niin yllätyskirje lähtee matkaan.

....ja sitten adventtikalenterinsa innoittamana nami-hiiri menee piparien paistoon  lehdistä löytämillään ideoilla! Aurinko hymyilee taivaalla!

"Missä viivyt talvi?" S.M.

               nami-hiiri