Joku aika sitten nami-hiiri teki tavanomaista kierrostaan makeissa leivontablogeissa. Katseli silmät pyöreinä 'Pionin' tekemää kaunista sydäntä. Muotona se on viehättänyt nami-hiirtä aina. Tuollaista kakkuformua ei omassa varastossa ollut. - Viime jouluksi olin lainannut sellaisen saframi-lahjakakkua varten. - Ei syntynyt 'must'ostohalua, eikä mielitekoa. Muutamaa päivää myöhemmin tuon tapainen vuoka vain tupsahti kaupan hyllyllä hiiren eteen. Katseli haikeana ja yksinäisenä, muista hieman erillään. Joku oli sitä katsellut ja 'tietenkin' laittanut väärään paikkaan. Koira pukkasi jalkaani. Ostimme sen. Kotimatkalla mietin koiran juostessa edelläni, että miksi kummassa tavaroita ei voi laittaa kaupassa niiden oikeille paikoille, samalle hyllylle, josta sen on ottanut käteensä tarkenpaa tutkimusta varten?  Mikä panee esimerkiksi pakastetuotteen heittämään pikkuleipähyllyyn?  Tai lapsen käteen eksyneen rusinarasian maitokaappiin? Eihän se ole häpeä, jos muuttaa mielensä tai huomaa unohtaneensa rahat tai kortit kotiin! - Omaa elämäänsä helpottamaan nami-hiiri laittaa kotonakin tavarat aina niiden omille paikoille. Löytyy tarvittaessa huomattavasti helpommin!

....kokeilussa ihan tavallista sitruunakakkua.

...mutta vuoka 'tekee' kätevästi myös makeita tai suolaisia hyytelöitä !

Pussista vatkattavaa vanilja-kermahyytelöä ja aprikoosikastiketta pullosta !

Ehdottomasti kauniimpi ja sopivan pieni tuli, kun täytti vuoan vain puolittain.

Sydän sopii jouluun - vuoan voi antaa kakun kera tai vaikka kääreellisillä makeisilla täytettynä. Sen voisi täyttää leivontaystävälle vaikka kakunkoristein, maustein......tai yksinkertaisesti jonkun joulureseptin kera !

nami-hiiri